Olivian syyskuun numeron pääkirjoitus ilahdutti iltaani eilen. Niina Leinon ajatus unelmien ja tärkeiden asioiden listaamisesta nyt, kun mieli on vielä loman jäljiltä kirkas, tuntuu viisaalta. Syksyn ja talven ryntäilyn keskellä voi sitten vilkuilla listaa ja jättää työväenopiston kirjansidontakurssin suosiolla kesken, jos alkaa tuntua siltä, ettei tärkeimmiksi kirjattuihin asioihin - perunoiden rapsutteluun, sushikalan ostamiseen, lukemiseen, ystävien tapaamiseen ja sängyssä loikoiluun - jää riittävästi aikaa.
Riku Korhosen eilinen kolumni Helsingin Sanomien verkkosivulla käsitteli sekin hauskasti elokuuta, kesän taipumista syksyksi ja reaktioitamme muutokseen.
Olen suhtautunut loppukesän vaatteisiin samalla tavalla jo vuosia; elokuu on kevyt ja musta. Viimekesäinen En Vogue -kuvasarja on paras keksimäni esimerkki siitä, miksi tässä valossa ja tässä kohdassa vuotta kaikki muu kuin musta tuntuu jotenkin epäoleelliselta, melkein teeskentelyltä.
Viikko sitten iltatuuli tuntui alkoi tuoksua syksyltä. Leikkautin hiukseni vielä aavistuksen lyhyemmiksi kuin keväällä. Muutin jakauksen keskeltä sivulle. Tyhjensin työpöytäni. Mapitin kaikki mahdolliset paperit ja tiliotteet sekä kotona että töissä. Papereita sormeillessa mieleni alkoi tehdä mustaa sihteerihametta. Onneksi omasta komerostani taitaa löytyä sellainen.
Toivoin toissapäivänä jotain mahdotonta, ja toiveeni toteutui eilen. Keskustelin alkuviikosta ystävättäreni kanssa siitä, miten ihanalta mutta toisaalta pelottavalta tuntuu saada kaikki, mitä haluaa. Enkä tarkoita nyt sitä, että kun tilaa lottovoiton, potti on tilillä seuraavana maanantaina. Tarkoitan sitä, että kun uskoo hyvään, hyvää tulee. Ainoa asia, jota olen viime päivinä aktiivisesti murehtinut on uiminen - mistä pääsisin uimaan aamuisin, en uskalla pulahtaa Kaivopuiston rannan mattolaiturilta - joten elämäni taitaa olla aika lailla mallillaan. Nyt kun löytäisin vielä kivat nilkkurit.
Kävin tiistaina katsomassa Filippa K:n kevätmalliston. Se näytti hyvältä - aidolta, mutkattomalta. Ennen kevättä elän kuitenkin syksyn ja talven. Hankin tänään mustan villatakin Filippa K:lta juuri sopivasti ennen kuin riennän ystävättärieni kanssa viettämään sushi- ja leffailtaa. Te tahdotte nähdä kuvia - tiedetään - siispä kuvaan teille juttuja heti huomenna, kun olen taas kotosalla.
Aurinkoa torstaihin!
8 kommenttia:
Rakastan sun blogia! :) Aijotko muuten näyttäytyä täällä itse joskus?
Olin jo odottanut tekstejäsi taas.
Elokuu on ehdottomasti mustille vaatteille oiva.
Siihen uskon myös, että hyvä tulee kun sitä toivoo, siihen uskoo.Minullekin käy niin usein.
olisipa mulla edes tippa sun elämänasennetta
(:
Sun tekstit on aina mitä parhaimpia! Ootan aina innolla niitä. Ei sillä että pelkät kuvapostaukset ei olisi kivoja mutta mieltä ilahduttaa aina vielä enemmän lukea sun sanoja :)
Samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa. Ajatuksiasi on aina miellyttävä lukea ja toivonkin niitä ehkä enemmän kuin editorialeja, joita näkee muutenkin. :)
Juu, samaa mieltä minäkin edellisten kanssa. Sinun teksteissä on ihana tunnelma, jokainen pidempi kirjoitus on ilo :)
Kävin lukaisemassa Rikun pätkän, osuvasti sanottu. Riku on viehättävä persoona livenä, olen saanut töiden merkeissä tavata hänet joitakin kertoja :)
Kuvien korut saivat taas aikaan kultahimotusta...muistan myös ihailleeni noita otoksia jo aikanaan lehdessä, Lauren on jotenkin herkän kaunis.
Hei, et IKINÄ ARVAA keltä toi pääkallon suuteleminen on lainattu!
(Jep, arvasit oikein.)
Hei, mä tunnen yhen mummelin joka on käynyt ihan oikeesti joka ikisellä työväenopiston kurssilla! Mainitsemastasi kirjansidonnasta elävän mallin piirustukseen ja asetelmamaalaukseen, takan muurauksesta vatsatanssiin ja avantouintiin.
Mä muuten tilasin sen lottovoiton lukuisia viikkoja sitten, enkä tietenkään olettanut sen heti seuraavana maananantaina olevan tilillä, mutta nyt mun kärsivällisyys alkaa loppua. Mä meinaan valittaa tästä Mystisten Energiavirtojen asiakaspalveluun lähettämällä niille vihaisia energioita!!
Anonyymi 17.27: Voi kiitos, ihana kuulla. Vaikka kommenteissa ja palautteessa toivotaan asukuvia jatkuvasti, mulle luontevin tapa on olla esillä pelkästään äänenä kirjoituksissa. Omat kuvat ei inspiroi :)
Violet: Kiitos kauniista sanoistasi.
Anonyymi 18.55: Jo kommentti paljastaa, ettei sulta asennetta puutu :)
Anonyymi 19.59: Kiitos, kiva kuulla.
Sissi: Kerään editorialeja tänne omaksi ilokseni - ne saa arkistoitua niin kätevästi ja jos nimi unohtuu, löytyy haun avulla esimerkiksi stailistin tai kuvaajan nimellä...
Mutta kiitos. Yritän syksyn alettua myös kirjoitella taas vähän säännöllisemmin :)
Malia: Voi kiitos, ihanasti kirjoitettu. Ja siis nyt kyllä nousi Rikun pisteet entisestään, koska jos sä olet tavannut sen työsi merkeissä niin sehän tarkoittaa sitä, että miehellä on tosi hyvä maku :D
ª: DAVID BOWIE LOL
En jotenkin nyt pysty kommentoimaan mummeliin & energioihin, kakut naurattaa... taitaa mennä ylitöiks, edessä viiden kilon hedelmäkori...
Lähetä kommentti