

Miten Anja Rubik voi aina onnistua olemaan yhtä myyvän näköinen, en ymmärrä. Mutta todellisen mysteerin nimi on Ekbergin sitruunapai. Olen kuullut lempeitä, ihailevia, kaipaavia ja makuhermoja kutkuttelevia ylistyslauluja Ekbergin sitruunapaista suunnilleen kahden viikon ajan melkein joka päivä.
Työkaverini hävisi eilen. Etsin häntä huolestuneena liikkeemme takahuoneesta (Pyörtynyt vessaan? Ei. Viemässä roskia? Ei.) Tyypin ilmestyttyä takaisin töihin kävi ilmi, ettei hän ollutkaan oikeasti hävinnyt. Hänen silmänsä kiilsivät onnesta. Hän oli käynyt Ekbergillä syömässä sitruunapaita.
Jos minua alkaa pyörryttää tai väsyttää tai jalassani on rakko tai matalapaine kivistää otsaani, työkaverini suositteleee lääkkeeksi Ekbergin sitruunapaita. Piiraan marenki on kuulemma juuri sopivan kosteaa ja mehevää, parantavaa. Minun on kai siis kipiteltävä Ekbergille maistamaan herkkua mitä pikimmiten. Muuten odotukseni kasvavat niin isoiksi, ettei niitä täytä edes ikuisen elämän eliksiirillä ryyditetty sitruunapai.
Lisää ruokajuttuja lyhyesti; yksi parhaista asioista minä tahansa perjantaina on Bali-Hain makaronilaatikko. Söin sitä eilen. Hinta-laatusuhteeltaan kohtuullisten lounaspaikkojen löytäminen Helsingissä on haasteellista etenkin nyt, kun Fredrikinkadun helmi, Tasty Deli, ei enää tarjoa lounasta.
Delicato, Engel, Rafla ja Trocadero eivät petä koskaan, mutta vaihtelunhaluiselle lounastajalle kaupunkimme tarjonta ei minusta riitä. Kunpa joku perustaisi hyvän salaattipaikan än yy tee nyt. Mutta siis Bali-Hai, perjantai, makaronilaatikko - kokeilkaa joskus.
Omistan tämän viikonlopun Flowlle, ystäville ja kodin siivoukselle, tuossa järjestyksessä. Le Corps Mince de Françoise sulostutti eilen iltaani mahtavalla keikallaan Suvilahdessa - mikä tunnelma! - tytöt vetävät hyvin.
Saavuin festareille työpäivästä nuutuneena ja kiireellä nähdäkseni The Terror Pigeon Dance Revoltin erikoislaatuisen esityksen telttalavalla. Jenkkibändi kiertää Diesel:U:Music Tourin mukana ympäri maailmaa. Puhallettavien lelujen, paljettien, valtavan valohökkelin ja kahdella muoviflamingolla koristellun mekonrinnuksen lisäksi mieleeni jäi yhden kappaleen hokema: "We're gonna make it through all the shit". Niin minäkin tahdon uskoa.
Toisen D:U:M-bändin, Heartsrevolutionin, suloinen vokalistityttö lauloi kristallein koristeltuun mikrofoniin. Jos minä osaisin laulaa, tahtoisin yhtä hienon mikin - timanteilla tosin. New Young Pony Club kuulosti hyvältä illan pimentyessä. Jätskibiisiä ei voi olla jammailematta.
PS Japanin Voguen syyskuun numerossa on ihania juttuja - selatkaa, jos saatte käsiinne. Alkuviikosta lupaan höpöttää muustakin kuin ruoasta ja musiikista. Nyt: mukavaa viikonloppua meille kaikille!

10 kommenttia:
Ihana Anja Rubik!
I LOOOOOOOOOOOOOOOOVES tuota ekaa fotoa.
ja sita sitruunapaita myos. muahhahhaaa.
Oho kiinnostaa tuo pai varsinkin nyt kun missaan kaiken hauskan =(...mutta kai tiedät että se rakennus jossa Engel on menee remonttiin eli se on suljettuna vähän aikaa!!
Hahah :DD
Mitä, kristallimikki? Vähän tylsää, siis eiks sil ollu varaa timantteihin?? Kristallithan on tekotimantteja. Mä haluisin ehkä mieluummin rubiineja, mut oikeastaan mä haluisin sellasen mikin kun tässä kuvassa. Tosin tohon voi laulaa vaan sellasia lauluja, jotka lauletaan puku päällä.
Sofi: Sanos muuta.
Mikko: Me loves eka kuva too. And three. Muru, jos mua harmittaa pikkuruisen se, että missasin Madden, niin sua harmittaa saman pikku määrän se, että missasit Gracen.
A P U A !! Se nainen on mun tyylijumala ja kaikki muutkin jumalat. Kuolin ja heräsin taivaassa. Tai jotain sinne päin.
Indie: Nyyh, joo, Engel menee kiinni tammikuun lopussa, eikä rempan tarkkaa valmistumisajankohtaa edes kai ole tiedossa. Tammikuuhun saakka aion käydä siellä ihan vimmalla :D
PS Lupaa ettet missaa KAIKKEA kivaa.
ª: Senkin höpö, kristallit on kristalleja ja timantit timantteja. Mutta totta puhiset, tod näk niillä ei ollu varaa. Hirveetä köyhäilyä tää nykymeno. Sun haavemikki on kähee.
Salaattipaikoista puheenollen, kai olet kokeillut ranskalaisten herrojen pitämää ihanaa Four Seasons -salaattikuppilaa Kapteeninkadulla? Hyviä salaattipaikkoja saisi toki olla lisääkin. (http://www.4-seasonssalads.fi)
Kaunis Anja, kyllä!!! Ja makaronilaatikko kuulostaa myös ihanalta! Laitathan pian esittelyyn syksyisiä hankintojasi ja asukuvia;) Vääjäämättä näyttää siltä että syksy on saapumassa, sateiden myötä...
Harvojen tuntema Helsingin ehdottomasti paras salaattipaikka on Delivo Munkkiniemen puistotiellä. Salaattiin saa valita täytteet, ja suosittelen lämpimästi chilimarinoitua kanaa yhdessä fetan kanssa. Olin ennen töissä Delivon lähellä, nykyään lähden säännöllisesti keskustasta asti hakemaan herkkuani.
mun on huudettava huraata bistron puolesta. mieletön lounas korkeavuorenkadulla, vielä käsittämättömämpi hinta-laatusuhde.
www.bistrohelsinki.fi
Anna X: Ai niin SE, aivan ihana paikka. Kiitos muistutuksesta, täytyypä taas poiketa!
Stina: Joo, laitan toki. Heti kun jotain hankintoja olen tehnyt. Nyt kellun vielä jossain kahden kauden välissä, käytän kaikkia mahdollisia mustia lempparivaatteita ja odottelen hillitöntä pukeutumisinspistä. Sellainen tulee joka syksy.
Lena*: Mahtavaa kiitos. Paikka osuu mun reitin varrelle silloin tällöin, joten poikkean varmasti.
Petra: Siis apua! Miksi mä en oo tiennyt tosta?! Mahtava lista ainakin tällä viikolla ja hinta tuntuu naurettavan edulliselta, kun välillä saa maksaa tuplan jostain keskinkertaisesta. Ekstraplussaa lounasviinin hinnasta ja annoskoosta. Menen varmana, kiitos Petra!
Lähetä kommentti