Valentino Garavanin ruusulaukku ja Manolon punaiset mokka-avokkaat sopisivat oivallisesti pikkujouluasuuni. Mikä tahansa muukin kuviin kerätyistä ihanuuksista piristäisi ensimmäistä adventtiani. Kiitos jo etukäteen!
La panoplie by Matthew Brookes, styled by Geraldine Saglio, Vogue Paris December 2008 / January 2009
lähde tfs, skannaaja Berlinrocks
vaaleat huljuvat mekot, strassit, timantit, ruususuut
Nicole Richien letit, käärmeennahkakengät, vaatteet, silmämeikki jne.
Vanessa Trainan harmaa paita
ja Emmanuelle Altin oma myös, aina
VCB eli Vicky Christina Barcelona,
koska Penelope on niin ____ & ____ !!!
vanhat Elle UK:ssa julkaistut snapshotit Stella McCartneyn H&M-mallistosta
ja malliston mainospotti
it's only fashion...
kuvat tfs, nicolerichie.nu, olsen-files.com ja google
Celebrity by Steven Meisel, styled by Edward Enninful, Vogue Italia January 2005
lähde tfs, skannaaja kokobombon
Loving Your Lover’s Clothes by Tom Betterton and Jenny Gage, styled by Kate Phelan, Vogue UK
lähde kokobombonsscans.blogspot.com
Voi jos oisin aprikoosi, sopisin hyvin noiden värien sekaan. Kalpeuden vaivaavama tyydyn ihailemaan kaukaa kirkkaita sävyjä - ja haaveilemaan salaa (?!?) joululomasta jossain kaukana lämpimässä.
En croisière by Benoît Peverelli, styled by Darcy Backlar, Vogue Paris November 2007
lähde tfs, skannaaja Diorette
Ei nainen välttämättä myöhässä ole, tahtoo ehkä vain kiiruhtaa papseja pakoon. Otsikko on varastettu jostain vanhasta Kate Moss -editorialista, mutta minun pikku päässäni se sopii kuviin loistavasti. Valitsen nimittäin itse kiireessä usein ylleni jotain tuollaista; mustat kapeat farkut eivät petä koskaan, valkoinen rento t-paita tuo asuun tarttumapintaa ja valoa kasvoille.
Valoisaa alkanutta viikkoa!
t. Nti Kiire On Eikä Mitään Päällepantavaa
kuvat katemossonline.net
Sunnuntaiaamua on ihana venyttää lojumalla teeveen ääressä maitokahvin ja piparin kera. Eväiden värit viehättävät kuvissakin; Sinkkuelämän Carrie on puettu neljännen tuotantokauden alussa syksyisiin ruskean sävyihin. Suosikkini on ylimmän kuvan viitta, joka on kietaistu ruskean neuletakin ja mustien sukkahousujen päälle. Ja alimman kuvan kaltaista silkkikimonoa olen etsinyt puoliaktiivisesti vuosikaudet. Carrien oma lienee vintagea, niin kuin ihanimmat vaatteet Patricia Fieldin puvustuksissa usein ovat.
Käytän jatkuvasti samoja koruja ja asusteita. Kesällä pidän runsaistakin rannerenkaista, mutta kun ranteet on peitetty hihoin ja hansikkain, ylle valikoituu keveitä vaihtoehtoja. David & Martinin kultarannekoru on kuulunut miltei jokaiseen päivääni keväästä lähtien. Saman merkin hopeinen kananjalkariipus toimii parhaiten selkeiden yläosien ja selkeän mielen kanssa - kaulakorun käyttäminen ei ole henkisesti sama juttu kuin rannekorun, koska kaulakoru vie asulta kaiken huomion.
Ohuenohut hopeaketju tosin päätyy kaulaan usein viikonloppuna. Se vain lepäilee iholla - ei juurikaan tunnu tai näy - ja sopii fiilikseltään kaikkiin niihin valkoisiin teeppareihin ja farkkuihin, joissa asun vapaa-ajallani. Koru on lahja Linda Toyelta, rakastan. Marc by Marc Jacobsin kullanvärisen rusettisormuksen hankin tiistaina. Se näyttää hyvältä keskisormessa. En voinut vastustaa naiivia rusettia; Minni Hiirelläkin voisi olla tuollainen.
Burberry Prorsumin niittivyö sopii melkein kaiken kanssa. Hankin sen kesällä matkaa varten, kun miltei pelkistä t-paidoista ja trikoomekoista koostuva matkapuvustoni kaipasi jotain, millä vaatteet saisi nivottua asuiksi. Tällä viikolla käytin vyötä farkkujen kanssa, viime viikkoina enimmäkseen mekkojen päällä. Tavaroiden esitteleminen on muuten vaikeaa. Tekstistä tulee niin monotonista, että kirjoittajakin nukahtaa.
Ihanaa lauantaita!
Voi miten söpöiltä nuo mini-ihmiset näyttävät vaaleansinisissä bootcut-farkuissaan. Malli tuntuu taas raikkaalta, etenkin matalien lyttyyn astuttujen kenkien ja kevyen topin parina.
Löysin kaapistani pestyt taivaansiniset bootcutit. Ne lököttävät juuri sopivasti ja lahkeet saa sullottua Uggien sisään. Aion tehdä viikonlopun ruokaostokset ja muut asioilla juoksemiset naurettavissa lampaankarvatossuissa. Viluiset varpaat kaipaavat vapaapäivää korkokengistä.
kuvat nicolerichie.nu
Toucher de saison by Benoît Peverelli, styled by Geraldine Saglio, Vogue Paris October 2007
lähde tfs, skannaaja Diorette
Rebel Chic by Alexei Hay, styled by Alison Edmond, Harper’s Bazaar UK November 2008
lähde tfs, skannaaja DiamondSea
Minni, I Like Your Style by Pierre Bailly, styled by Camille Bidault Waddington, The Face October 2001
lähde foto-decadent.livejournal.com
Uusi laukkuni on Burberry Prorsumin tätimalli. Älkää kysykö miksi. Keksin perjantaiaamuna, että puvustoni kaipaa juuri tuollaista ajatonta, kantikasta ja prameaa mallia. Aion käyttää sitä kaiken kanssa, kunnes kevätlaukkuni saapuu Alexander Wangilta. Olen tylsä. Ja sydämeni helisee onnesta, kun voin unohtaa laukkupohdinnat vuodeksi eteenpäin.
Tajusin Bloglovin-sivuston olemassaolon jokin aika sitten, mutta kesti tovin, ennen kuin huomasin jonkun lisänneen minunkin blogini listalle - kiitos sinä ihana!
Jotta sivusto varmistuisi siitä, että olen todellakin väittämäni blogin kirjoittaja, sain ohjeeksi julkaista allaolevan linkin uudessa blogimerkinnässäni.
Follow my blog with bloglovin´
Käykää tutustumassa, ellette tunne. Sivuston on keksinyt joku pikku neropatti, joka on tajunnut elämän helpottuvan, kun suosikkiblogien päivityksiä voi seurata yhden hyvin toimivan (ja visuaalisesti miellyttävän) sivuston kautta.
Lisäsin listalle muuten myös Malian blogin. Kuka tahansa juttujani tarkasti lukenut muistaa hänet kommenteista. Nyt naisen tarkkoja havaintoja tyylistä, muodista ja sisustuksesta voi lukea myös täällä.
Ja sisustuksesta vielä; hankin perjantaina Zarrosta lattiavalaisimen, Luceplanin Constanzan, joka löytyy muuten sattumalta tuosta ylimmästä kuvasta oikealta. Malli sopii kotiini niin hyvin, että keksin jo paikan saman sarjan pöytävalaisimelle. No jaa, yksi hankinta kerrallaan. Tai kaksi. Ostin perjantaina laukun. Näette sen, kun jaksan kuvata - nyt lähden kävelylle lempi-ihmisen kanssa. Lokoisaa maanantai-iltaa!
kuvat Birgitta Wolfgang Drejer
Claire Dhelens työskentelee muoti- ja asustestailistina eri tahoille, myös Ranskan Voguelle. Työnäytteitä on nähty tässäkin blogissa, esimerkiksi taannoisessa korujutussa.
Naisen olemus huokuu huoletonta tyylikkyyttä ja itsevarmuutta. Asuyhdistelmät näyttävät mietityiltä, vaan eivät koskaan liian. Kuvia katsoessa huomioni kiinnittyy kuitenkin aina ensin kasvoihin - ihana elävän näköinen nainen!
Ranskan Voguen syyskuun numero oli omistettu lehden tekijöille. Carine Roitfeldin ja Emmanuelle Altin tyyleistä oli stailattu kokonaiset editorialit, muut muodin tekijät saivat tyytyä keimailemaan En Vogue -palstalla. Clairen osuus jäi syyskuussa ainakin minun osaltani aivan liian vähälle huomiolle. Katsonpa uudelleen siis.
kuvat Café Mode ja Jak & Jil, En Vogue -palsta tfs, skannaaja BerlinRocks
Natalia Vodianova näyttää karkilta pinkissä mekossaan. Neidon on kuvannut Scott Schuman Riossa. Lisää pinkkiä on luvassa Sofia Coppolan ohjaamassa Miss Dior Chérie -mainoksessa, joka esitettiin Ameriikassa jo muutama päivä sitten, vaan ei löytynyt vielä YouTubesta.
Mainosspottia odotellessa printtikuvat lohduttavat. Etsin joka Vappu töihin tuollaisia isoja pyöreitä ilmapalloja, mutten ole vielä koskaan löytänyt riittävän isoja, pyöreitä ja kaunisvärisiä. Nyt sain hyvän kuvan metsästysavuksi. Lähetän tuon kaikille mahdollisille ilmapallonmyyjätahoille - ja ehkä ensi vappuna onnistaa.
Kaunista perjantaita!
kuvat the Sartorialist ja Fashionologie
En pahastuisi, vaikka heräisin jonain aamuna tuon näköisenä tuollaisissa vaatteissa. Mutta mitä suositummaksi kuvien vaatteet tulevat (merkit jääkööt mainitsematta), sitä vähemmän niistä monistetut jäljitelmät kiinnostavat. Tyydyn siis ihailemaan kaukaa - ja lihottamaan lompakkoani seuraavaa Pariisin-matkaa odotellessa.
Unconventional Rock Style by Mario Sorrenti, Vogue China December 2008
lähde tfs, skannaaja 212
Tiedetään, tiedetään. Olen julkaissut kuvat aiemmin. Naurettavan pieninä tosin - kun aloin kirjoittaa tätä blogia, en osannut muuttaa blogialustan asetuksia. En vieläkään osaa muuttaa kaikkea, mutten toisaalta jaksaisikaan, joten jätetään ne.
Pyjamat, Sasha & minieläin hurmaavat yhtä lailla kuin vuosi sitten. Tyylikin on ajankohtainen; kyllästyvä ihminen kaipaa vaihtoehtoja mustille kapeille farkuille ja tuubiminimekoille. Niin ihanasti kuin 80-luvun luksusmuoti on muotoiltu 2000-luvun överiluksukseksi, mustan nahkan, metallin ja cooliuden rinnalla ajatus pehmeydestä - olipa kyseessä väri, materiaali tai ekologiset tuotantomenetelmät - tuntuu raikkaalta, uudenlaiselta luksukselta.
Pyjama parties by Mark Segal, styled by Mélanie Huynh, Vogue Paris December 2007 / January 2008
lähde tfs, skannaaja Diorette
Kodin sisustaminen on vähän samanlaista puuhaa kuin täydellisen puvuston rakentaminen: terapeuttista, haastavaa, inspiroivaa, loputonta. Etenkin syksyllä muotilehtipinojeni viereen kasautuu korkeuttaan kaatuilevia sisustuslehtipinoja. Ostan jokaisen lehden mukana haavepalasen upeaa huoneistoa tarkasti valittuine huonekaluineen ja hyvinhoidettuine viherkasveineen. Käytännössä saatan lojua raatona lehtipinon äärellä monta iltaa peräkkäin tekemättä mitään kodin ilmeen kohentamiseksi. Enkä jaksa kylvettää Bonsai-puita joka viikko. No jaa, haaveissani kylvetän.
Paul Costellon kuvaamista kodeista pirskahtelee hyvää henkeä. Eniten ihailen kuitenkin valoa. Saisinpa sen omaan kotiini, nyt.
kuvat paulcostello.net
#3379 John F. Kennedy Boulevard by Bruce Weber, styled by Joe McKenna, POP a/w 2002
lähde photo.163.com
Tilasin Olsenin sisarusten Influence-kirjan valovuosia sitten. Odottelen sitä edelleen. Hitsin posti ja postitusviiveet. Viime viikkoina tytöt ovat kiertäneet tv-ohjelmasta toiseen kertomassa kirjastaan ja näyttämässä kauniilta, mutta minulla ei ole vieläkään terävää käsitystä siitä, mitä odottaa. Tunnettujen suunnittelijoiden jakamia viisauksia kai ainakin ja kauniita kuvia.
Tämä kuva on New Yorkin Barneysin kirjanjulkistamistilaisuudesta, tyypit vasemmalta oikealle Lazaro Hernandez, Mary-Kate Olsen, Ashley Olsen ja Jack McGollough. Haluaisin olla kuka tahansa & kaikki heistä - ja omistaa minkä tahansa & kaikki kuvan vaatteista ja kengistä.
kuva olsen-files.com
La belle Américaine by Patrick Demarchelier, styled by Carine Roitfeld, Vogue Paris August 2005
lähde westmagz.com
Sofia Coppolan kaunis elokuva Marie Antoinette piristää mitä tahansa päivää, mutta etenkin tätä harmaata sunnuntaita. Elokuvan jokainen kuva on kuin pala taivasta. Sitä katsoessa mieleni tekee ostaa kukkia kotiin ja juoda teetä isoäidin kultareunakupeista. Ja pukeutua juhlakolttuihin ja röyhelöyömekkoihin ja syödä mantelikeksejä ja juoda shamppanjaa. Marc Jacobs Home -mallistosta löytyy muuten noita ihania vanhanaikaisia shamppanjalaseja. Löytynee muualtakin, mutta tähän saakka olen törmännyt Helsingissä ainoastaan rumiin malleihin.
Leppoisaa sunnuntaita ja Isänpäivää kaikille. Joskus tekee hyvää katsoa maailmaa ruusunpunaisten lasien läpi. Esim niinku nyt.
Arvatkaa mitä? En omista yksiäkään saappaita. Tietääkseni. Nyt kun alan pinnistellä muistiani, mieleeni palautuu viimetalvinen Marc by Marc Jacobsin mokkasaapikaspari, mutta muuten olen täyttänyt komeroni erilaisilla, nilkkureilla, avokkailla ja muilla pikkukengillä. Mieleni tekisi pehmeävartisia nahkasaappaita, mielellään polven yli ulottuvia tai muuten vain pitkän linjan luovaa mallia.
Gisele on muuten upea saapasjalkakissa näissä kuvissa. Juttu on vuodelta 2005, mutta hatut, kultakorut, minimekot, hapsuvaatteet, turkki, rennot laukut ja saappaat toimivat yhtä hyvin nyt kuin silloin.
Les yeux de Gisele by Mario Sorrenti, styled by Emmanuelle Alt, Vogue Paris November 2005
lähde tfs, skannaaja MODA
The Enchanted Garden by Solve Sundsbo, Vogue Italia November 2008
kuvat tFS, skannaaja Diciassette
Niin sanoi Carrie Bradshaw jossain Sinkkuelämää-sarjan jaksossa upeille kengille näyteikkunassa, ja samoin huokaan minä kuvien kenkiä katsoessani.
Vaikka tiedän, etten tarvitse uusia kenkiä, omistamieni tavallisuus tympii juuri nyt. Kesällä paljon käyttämäni pinkit Hugon kengät on siirretty talviunille, Acnen nauhalliset mokkakengät viehättävät edelleen, mutta mutta mutta, blaah. Kengät ovat se asun osa, jossa yksityiskohtien niukkuus alkaa toisinaan puuduttaa.
Rakastan muuten kenkiä, joita valtaosa suomalaisnaisista kutsuisi epäkäytännöllisiksi. Minusta epämukavimmat mahdolliset sadesään kengät ovat esimerkiksi matalat kangastennarit, jotka kastuvat heti ulos astuessa, ja joissa on pakko käyttää sukkia (jotka nekin kastuvat heti), ettei tule rakkoja jalkoihin. Korkokengissä, etenkin kiiltonahkaisissa tai platformeissa, jalat yleensä säilyvät melko kuivina sellaisen matkan, jonka sateessa sietää kävellä.
Mutta palatakseni aiheeseen, kenkäpulaan kenkäpaljoudesta huolimatta, nurinani saattaa johtua pelkästään asenneongelmasta tai huonosta muistista. Eilen koikkelehdin Hugon vaaleissa nauhakengissä, joiden olemassaolon oivalsin bongattuani samanlaisen parin työpaikan varastoa penkoessani. Eivät ole ihan Alaiat, Kirkwoodit tai Blahnikit, mutta jotain vaihtelua mustille perusavokkaille sentään.
Naiset muuttavat usein kampaustaan kaivatessaan vaihtelua tai aloittaessaan uuden vaiheen elämässään. Koska en harrasta kampauksia, kaipaan aina silloin tällöin kenkämuutoksia. Esimerkiksi nyt haaveilen siitä, että eteiseen kävellessäni kenkäriviä olisi jatkettu Guccin niittinilkkureilla (Geraldine Saglio tallustelee saman sarjan saappaissa tuossa alimmassa kuvassa). Aina voi haaveilla. Jotkut haaveet toteutuvat, jos haaveilee riittävän hartaasti.
Satumaista Pyhäinpäivää kaikille!
kuvat Jak & Jil
